Psykoterapian 101 - Opas terapiaan hakeutujalle

Psykoterapian 101 - Opas terapiaan hakeutujalle

  1. Mitä on psykoterapia?

Psykoterapia on tutkimukseen perustuva hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka rakentuu terapeutin ja asiakkaan väliseen luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Se voi olla kestoltaan lyhyttä, muutaman tapaamisen mittaista keskusteluhoitoa tai pidempikestoista, vuosien mittaista työskentelyä.

Kansainvälinen tutkimus on osoittanut yksimielisesti, että psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto. Meta-analyysien mukaan psykoterapian teho on korkea ja tulokset pysyviä.

  1. Milloin kannattaa hakeutua psykoterapiaan?

Hyvät uutiset: et tarvitse mitään erityistä "syytä" tai diagnoosia mennäksesi terapiaan. Moni ajattelee, että pitää olla "tarpeeksi huonossa jamassa" mennäkseen psykoterapeutille, mutta todellisuudessa psykoterapia on yhtä paljon ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin ylläpitoa kuin akuuttien ongelmien hoitoa.

Psykoterapiaan hakeudutaan mielenterveydellisten haasteiden vuoksi, kuten pitkittyneen masentuneisuuden, ahdistuksen, traumakokemusten tai paniikkikohtausten takia. Tällöin tunteiden säätely voi tuntua vaikealta, tai menneisyyden kokemukset voivat häiritä arkielämää tavalla, joka ei tunnu enää hallittavalta. Yhtä yleisiä syitä ovat elämäntilanteet ja kriisit. Parisuhteen ongelmat, ero, läheisen kuolema tai työuupumus voivat olla syitä hakea apua.

Yhä useampi hakeutuu terapiaan myös henkilökohtaisen kasvun vuoksi. Halutaan ymmärtää itseä paremmin, kehittää vuorovaikutustaitoja, oppia parempaa stressinhallintaa tai vahvistaa itsetuntoa. Kyse ei ole siitä, että "jokin olisi vialla" vaan pikemminkin siitä, että haluaa elää täysipainoisempaa, tyytyväisempää ja onnellisempaa elämää.

  1. Mitä ovat erilaiset terapiamuodot?

Erilaisia terapiamuotoja on kehitetty vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja ongelmiin. Jotkut soveltuvat paremmin akuutteihin kriiseihin kun taas toiset pitkäkestoiseen itseymmärryksen syventämiseen. Hyvä uutinen psykoterapeuttia etsivän kannalta on se, että tutkimusten mukaan eri terapiamuotojen vaikuttavuudessa ei ole dramaattisia eroja vaan tärkeintä on löytää terapeutti, jonka kanssa syntyy luottamuksellinen ja turvallinen suhde.

Suomessa on tällä hetkelläkäytössä kymmeniä erilaisia psykoterapiamuotoja. Vaikka menetelmät eroavat toisistaan, niissä on paljon yhteisiä elementtejä. Yleisiä psykoterapiasuuntauksia on muun muassa:

Psykodynaaminen terapia keskittyy tiedostamattomien prosessien ymmärtämiseen ja menneisyyden kokemusten vaikutukseen nykyhetkessä. Se on Suomessa suosituin terapiamuoto.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) auttaa tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajattelu- ja käyttäytymismalleja. Se sopii erityisen hyvin ahdistukseen ja masennukseen.

Ratkaisukeskeinen terapia keskittyy nykyhetkeen ja käytännöllisiin ratkaisuihin ongelmiin. Se on usein lyhytkestoisempi vaihtoehto.

Voit tutustua lisää näihin ja muihin terapiasuuntauksiin täältä.

  1. Kuka on psykoterapeutti? Entä psykologi?

Mielenterveysammattilaisten nimikkeet voivat tuntua sekavilta, koska sama henkilö voi käyttää useaa ammattinimikettä samaan aikaan. Ohessa lyhyt selvennys yleisimmistä mielenterveysammattilaisten nimikkeistä Suomessa:

Psykoterapeutti on Valviran laillistama ammattihenkilö, joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen jatkokoulutuksen peruskoulutuksensa päälle. Koulutukseen kuuluu oma käyty psykoterapia ja työnohjattua kokemusta. Psykoterapeuttien palveluista voi saada Kelan kuntoutustukea.

Psykologi on henkilö, joka on suorittanut yliopistollisen psykologian maisterin tutkinnon. Psykologi voi tarjota psykologin keskusteluhoitoa, mutta ei varsinaista psykoterapiaa ilman lisäkoulutusta.

Lyhytterapeutti ei ole virallinen, Valviran suojaama ammattinimike. Käytännössä lyhytterapeutiksi voivat kutsua itseään erilaiset ammattilaiset, jotka tarjoavat lyhytkestoista keskusteluhoitoa. Koulutustaustat voivat vaihdella merkittävästi, joten on tärkeää varmistaa koulutus ja pätevyys. Näistä palveluista ei saa Kelan tukea.

Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Psykiatrit voivat määrätä lääkkeitä, mutta nykyään harvemmin tarjoavat psykoterapiaa, koska keskittyvät pääasiassa lääkehoitoon.

Sopivaa ammattilaista valitessa on tärkeää ymmärtää että monesti sama henkilö voi olla esimerkiksi sekä psykologi että psykoterapeutti. Tällöin hän on suorittanut ensin psykologikoulutuksen ja sen jälkeen psykoterapeuttikoulutuksen. Samoin psykiatri voi olla myös psykoterapeutti, jos hän on suorittanut psykoterapeuttikoulutuksen.

  1. Miten löytää sopiva psykoterapeutti?

Oikean terapeutin löytäminen on yksi tärkeimmistä asioista terapiaprosessin onnistumisen kannalta. Tutkimukset osoittavat, että terapiasuhteen laatu vaikuttaa tuloksiin enemmän kuin käytetty terapiamuoto. Siksi kannattaa panostaa aikaa sopivan ammattilaisen etsimiseen.

Alkuun kannattaa miettiä, mitä haet terapiasta. Haetko parempaa itseymmärrystä, käyttäytymisen muutosta vai tukea kriisiin keskellä. Tämän lisäksi on hyvä pohtia, että miten aiot hoitaa psykoterapiasta koituvat kustannukset. Kelalta voit saada tukea kuntoutuspsykoterapian kulujen kattamiseen, mutta Kelan tuki vaatii aina psykiatrin B-lausunnon tilanteestasi, jotta voit hakea Kelan tukea. Tämän lisäksi joillain työterveys voi kattaa käyntejä.

Mistä löytää psykoterapeutteja? Haeterapeutti.fi-palvelumme avulla autamme sinua löytämään sopivan psykoterapeutin alueeltasi. Sivuiltamme voit tutustua terapeuttien taustoihin, erikoisosaamisiin ja varata ajan suoraan. Lisäksi Kelan verkkosivuilta löytyy lista kuntoutuspsykoterapiaa tarjoavista ammattilaisista, jos haluat käyttää Kelan tukea. Myös tavallinen Google-haku "psykoterapeutti + paikkakuntasi" antaa hyvän lähtökohdan kartoittaa alueen tarjontaa. Psykoterapeuttia valitessa kannattaa kysyä taustasta, työtavoista ja ennen kaikkea siitä miten terapeutti itse kokee pystyvänsä auttamaan sinua.

Lopulta on hyvä luottaa omaan vaistoon. Hyvässä terapiasuhteessa tunnet olosi turvalliseksi ja uskallat puhua vaikeistakin asioista. Jos kemia ei toimi, terapeutin vaihtaminen on täysin normaalia.

  1. Psykoterapian maksaminen

Kelan kuntoutuspsykoterapia on suosituin tapa rahoittaa psykoterapiaa. Prosessi alkaa hakeutumisesta psykiatrin vastaanotolle, joka kirjoittaa B-lausunnon, jos kokee psykoterapian tarpeelliseksi. Lausunnossa tulee olla diagnoosi ja selvitys hoidon tarpeellisuudesta. Kelan enimmäiskorvauksen määrä kuntoutuspsykoterapiassa vaihtelee terapiamuodon mukaan:

  • Yksilöterapia 57,60€ / käyntikerta

  • Ryhmäterapia 57,60€ / käyntikerta

  • Pari- ja perheterapia (60min) 63,91€ / käyntikerta

  • Pari- ja perheterapia (90min) 95,87€ / käyntikerta

  • Kuvataide- tai musiikkiterapia yksilöterapiana (16–25-vuotiaille) 57,60€ / käyntikerta

  • Kuvataide- tai musiikkiterapia ryhmäterapiana (16–25-vuotiaille) 42,05€ / käyntikerta

Terapian maksaminen omasta pussista antaa eniten valinnanvapautta. Voit valita minkä tahansa psykoterapeutin ja aloittaa heti ilman odottelua. Suomessa psykoterapeuttien taksat ovat keskimäärin 80-100 euroa per 45 minuutin istunto. Monet tarjoavat liukuvaa maksutaulukkoa tulojen mukaan, joten kannattaa kysyä vaihtoehdoista. Ryhmäterapia voi olla useasti edullisempi vaihtoehto kuin yksilöterapia.

Työterveyshuolto voi sisältää joillain psykoterapiakäyntejä työnantajan sopimuksesta riippuen. Tämän vuoksi on hyvä tarkistaa oman työpaikkasi työterveyspalvelut. Yhä useammat työnantajat ymmärtävät työntekijöiden mielenterveyden tukemisen arvon ja hankkivat erilaisia palveluita työntekijöilleen.

  1. Mitä on etäterapia?

Videovälitteinen terapia on tutkimuksissa osoittautunut yhtä tehokkaaksi kuin kasvokkain toteutettu terapia. Se soveltuu hyvin useimpiin tilanteisiin ja tarjoaa joustavuutta. Monet asiakkaat kokevat etäterapian jopa helpommaksi aloittaa, koska tuttu ympäristö voi tuntua turvallisemmalta ensimmäisissä tapaamisissa. Teknisesti videoterapia toteutetaan turvallisten, salattujen videoyhteyksien kautta tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Terapeutit käyttävät ammatillisia alustoja, jotka täyttävät terveydenhuollon tietoturvavaatimukset.

Myös Kela voi korvata etäterapiaa, kun kasvokkain tapaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi pitkän välimatkan, muuton tai oman kunnan psykoterapiapalvelujen rajallisuuden vuoksi.

  1. Mitä ensimmäisellä psykoterapiatapaamisella tapahtuu?

Ensimmäinen kerta on yleensä tutustumista ja kartoitusta. Ensimmäisestä tapaamisesta käytetäänkin yleisesti termia "tutustumiskäynti". Terapeutti kysyy nykyisestä tilanteestasi, siitä mikä toi sinut terapiaan, ja mitkä ovat tavoitteesi. Hän saattaa kysyä myös elämänhistoriastasi, perheestä ja aiemmista kokemuksista.

Terapeutti kertoo omista työtavoistaan ja siitä, miten terapiaprosessi yleensä etenee. Tämän lisäksi tutustumiskäynnillä käydään yleensä läpi käytännön asioita kuten tapaamistiheys, peruutuskäytännöt ja vaitiolovelvollisuus.

Kuten aina psykoterapiassa, myös tutustumiskäynnillä voit kertoa psykoterapeutille juuri sen verran kuin sinusta tuntuu mukavalta kertoa.